Pienet varpaat kohti taivasta, venytys ja pieni huokaus. Siinä oli ensimmäisen tapaamisen ensi hetket pienen Aleksis pojan kanssa. Aleksis on ilmeisesti sukua Ansalle ja Akselille, mutta on näitä huomattavasti pienempi. Onkohan Aleksis jäänyt isompien pentujen jalkoihin ruokahetkillä vai onko se vain muuten vaan pieni, sitä sopii vain arvailla. Rauhallinen Aleksis odottaa omaa kotia ja ennen kaikkea omaa ruokakippoa. Saattaa olla, että säännölliset ruoka-ajat tekevät Aleksis pojalle ihmeitä. Tämän hetken pieneen kokoon ei siis Aleksiksen kohdalla kannata tuudittautua.