Tässäpä kaunokaiset pajukorista, pienen urhean Alina-äidin pennut jotka kaikki
tyttöjä. Äiti on pieni ja isä on komea kuka-lie-matkarakastaja. Tyttöset ovat nyt n.
8 viikon ikäisiä ja rokotusajan täytyttyä tuomme ne viettämään ihanaa joulua uuteen
kotiin.
Tyttöjä on neljä kappaletta, kaksi vaalea viehkeää ja kaksi kirjavaa kirppua.
Alinakin etsii kotia sivuillamme joten harkitsethan myös huolehtivaista äitiä
perheenne uudeksi
Haimme Mesin meille 29.11.2007 porvoosta. Kun saavuimme hakupaikalle saimme syliimme pienen pienen koiratytön. Noh, siitä lähdettiin sitten ajelemaan kotiin päin tampereelle. Matka meni todella hyvin. Mesin matka meni nukkuessa ja pissatessa mamman syliin, avomieheni matka meni ajoon keskittyessä ja minun matkani meni tyttöä ihastellessa. Haju ei tietenkään olit ihan mikään ruusu, mutta tytön söpöys oli ja on vieläkin ihastelemisen arvoinen. Kun pääsimme kotiin Mesi hiukan tutki paikkoja ja pääsi samantein tutustumaan suihkun mukavaan märkyyteen. Illalla kun söimme iltapalaa keittiössä Mesi kurkisteli keittiön nurkalta varovaisen uteliaana. Seuraavana päivänä menimme eläinlääkäriin, koska Mesillä oli todella pahan kuuloinen yskä ja vasemmanpuoleinen takajalka oli kiero. Eli jalan polvi kääntyi ulospäin kävellessä. Lääkärissä Mesi sai antibiootti kuurin ja jalkaan laitettiin hieno tukiside. Seuraavaksi suuntasimme kotihoitajan luokse, sillä emme olleet saaneet järjestettyä töitämme niin, ettei tyttö olisi joutunut olemaan pitkiä aikoja yksin. Kotihoitajan luona Mesi majaili viikon verran ja sinä aikana kävin viemässä Mesiä eläinlääkäriin irronneen siteen vuoksi ja kerran kävin sitomassa jalan itse.
Itsenäisyyspäivänä sitten hain Mesin ihan omaan kotiin ja oli sitä kyllä odotettukkin. Kotona vastassa oli meidän 2 vuotias Norwitchinterrieri narttu Tilda ja paljon uusia leluja. Ei kulunut varmaan viittä minuuttiakaan kun koiruudet yhdessä jo leikkivät.
Nyt Mesi on asustellut meillä vähän päälle kaksi viikkoa ja täytyy sanoa, ettei ihanempaa ja sopivampaa koiraa meille olisi voinut tulla. Mesi on kotiutunut meille täysin ja Tildan kanssa he ovat kuin paita ja peppu. Tytölle on kertynyt painoakin 1,5 kilon verran lisää siitä kun haimme sen eli nyt tyttö painaa 3,5 kiloa. Yskä saatiin antibiootilla pois ja jalasta kävimme eläinlääkärillä, joka on erikoistunut luuleikkauksiin. Jalan pitäisin tulla kuntoon kunhan lihakset vahvistuvat ja puolen vuoden iässä pitää katsoa tarviiko molempien takajalkojen lonkkiin tehdä korjausleikkaukset. Lonkat kun meinaavat olla löysät. Mutta toivotaan, että leikin tiimellyksessä ja lenkeillä jalat vahvistuisivat.
Luenteeltaan Mesi on hurjan utelias, eikä aristele vierasta ihmistä taikka koiraa hetkeäkään. Leikkiä jaksaisi vaikka kuinka ja kepposiaki osaa tehdä. Kukkien mullat on hurjan kivoja ja pissapaperit, joita mieluummin repii kuin että pissaisi niihin. Viikonloppuna suuntaamme taas eläinlääkärille, mutta tällä kertaa rokotusten merkeissä ja joulu menee pienten ja suurten koirakavereiden kanssa peuhatessa. Kiitoksia paljon Viipurin koirille ihanasta perheenjäsenestä! Lähetän kuvia hiukan myöhemmin. Hyvää Joulua!
T: Johanna,Vesa, Mesi ja Tilda
Mesi on kasvanut tosi paljon. Tällä hetkellä painaa 5,5 kiloa ja korkeutta löytyy hiukan alle polven. Ikääkin tytöllä on jo 5kk.Sisäsiisteys ei ole vielä hallinnassa, mutta kovasti opetellaan. Mesi on tosi reipas ja hellyyden kipeä koiruus. Tuntuu että energiaa olisi lähes loputtomasti, mutta onneksi leikkikavereitakin löytyy:)Mesille maistuu ruoka hyvin ja kaikkea sitä maistetaan mitä ihmisetkin syö. Mesi on jo hyvin oppinut peruskäskyt istu,maahan,paikka ja tänne. Toki joskus ei jaksa kiinnostaa mutta yleensä kuuntelee oikein hyvin mitä sanotaan. Eilen oltiinkin ensimmäisen kerran metsässä sillain lenkillä että neiti pääsi vapaaksi. Kyllä siinä oli naurussa pitelemistä kun neiti porhalsi ympäriinsä koirakaverinsa kanssa niin että lumi vaan pöllysi. Kylmästä Mesi ei tykkää piirun vertaa. Mieluummin jäisi sisälle kuin että menisi pihalle palelemaan:) Tämän ongelman poistamiseksi ostettiin Mesille kunnon talvitakki ja kyllä nyt kelpaa lenkeillä mennä viipottaa kun ei ole kylmä. Kaiken kaikkiaan meillä menee täällä Tampereella mahtavasti. Hyvää talven jatkoa kaikille! T: Johanna, Vesa, Mesi ja Tilda