Amanda Charan pentu (nyk.Sabina) - viipurinkoirat.galleria.fi

viipurinkoirat.galleria.fi

Kirjaudu

Amanda Charan pentu (nyk.Sabina)

Chara-emon maailmaan pyöräyttämillä tomerilla pennuilla on kovasta elämän alkutaipaleesta muistona enää hiukan ohuensorttinen turkki joka sekin tuuhenee päiväpäivältä. Näistä rumista ankanpoikasista on kovaa vauhtia kasvamassa kerrassaan komeita nuoria .
Luovutusikään ehtineet pennut ovat eläinlääkärin tarkastamia, rokotettuja, madotettuja sekä tunnistusmerkittyjä

Sabina viihtyy meillä oikein hyvin. Olemme saaneet huomata, kuinka älykäs pikkuneiti on. Sabi käy joka ilta omalle petille sänkymme viereen kiltisti nukkumaan muun perheen kanssa, mutta jos kukaan ei vain huomaa, niin neiti kipuaa sänkyymme. Jos herään siihen, passitan takaisin, joten sänkyyn tulon on tapahduttava todella hiljaa... Ja kaikki opettamani jutut ollaan omaksuttu aikas hyvin, ainakin namin kanssa. Aluksi luulin Sabin olevan vähän haukkuherkkä, mutta nyt tuntuu olevan enemmänkin valikoiva haukkujen suhteen... toiset saa ja toiset ei! Kissa raasu on vielä toistaiseksi saanut kovat haukut välillä, kun ei tule leikkimään vaikka toinen kuinka haastaa. Taitaa kissamme olla vähän stressaantunut uudesta tilanteesta, toivottavasti tasaantuu pian, tai rupean harkitsemaan jo kissakaverin ottoa... Olen melko varma, että tekisi Viltsu-kissalle hyvää saada omanlaisensa, seurallinen kun on, eikä nyt uskalla tulla edes minun syliin jos Sabi on lähettyvillä, ja sehän on lähes koko ajan! Tämä asia tekee minut vähän surulliseksi. No aika näyttää... Nyt täytyy vain odotella... Jokatapauksessa eivät ole toisilleen mitään aiheuttaneet, joten on kai sekin jo hyvä merkki.

Tänään annoin Sabin kaivaa kukkapenkkiä, ja se oli siinä hommassa niin elementissään, joten haaveet upeasta puutarhasta saa unohtaa, ei silti, en minä olisi varmaan jaksanutkaan alkaa viherpeukaloksi, vaikka niin ajattelin tulevalle kesälle.

Sabi kävelee kohtalaisesti hihnassa, mutta on vähän arka, jos ollaan pois omalta tontilta. Mutta eiköhän se rohkaistu harjottelun myötä.

Se alkoi käyttää alakerran takanedustaa vessanaan, joten jouduimme estää pääsyn alas, jos vaikka oppisi nopeammin sisäsiistiksi sillätavalla. Ei kyllä uskoisi että on ehta katukoira kyseessä, niin hienohelma se on mitä sateeseen tulee. Mieluummin pysyttelisi sisällä kuin menisi ulos huonolla säällä. Melkein joutuu kantamaan toisen ulos!