2.2.2009
Klichon veljekset, kummikoirat Aris ja Bruno, tulivat Suomeen kotihoitoon 7.1.2009. Toivomme löytävämme rakastavat kodit myös näille pojille.

Viipurissa rohkeampi veljeksistä, Aris, on kotihoidossa Suomessa osoittautunut varovaisemmaksi kuin veljensä. Aris arastelee hiukan enemmän uusia, outoja asioita, mutta uskaltaa veljen perässä opetella hihnassa kävelyä, sisällä olemista ja muita normaaleja toimia.

Aris on tutustunut pesemiseen, hihnakävelyyn, harjaamiseen, sisällä oleskeluun, eri ikäisiin ihmisiin ja muihin eläimiin. Aris on osoittautunut erittäin hyväksi ja kuuliaiseksi oppilaaksi, joka jonain päivänä tulee varmasti suorittamaan kotikoiran päästötutkinnon.

Arikselle ihanteellisin asumismuoto tällä hetkellä on omakotitalo, mutta koska kehitystä tapahtuu jatkuvasti, saattaa tilanne muuttua. Aris on saksanpaimenkoiratyyppinen, 60-65 cm korkea ja painaa 31 kg.

4.2.2009
Jo ylläolevien tekstien kirjoittamisen jälkeen ovat molemmat veljeksistä ottaneet uusia edistysaskelia, esim. arempi Aris on tehnyt pitkän hihnalenkin ilman Brunoa. Edistystä pojilla tapahtuu päivittäin, joten emme kaikkea ehdi päivittää.

Kuulumisia kotihoidosta 8.3.2009
Ariksesta on kuoriutunut kotihoidossa iloinen ja välitön hymypoika. Kun Aris tottui remmissä kävelyyn, ei pojan kehitystä estänyt mikään, vaan Aris oppi muutamassa päivässä talon tavoille. Aris on tyypillinen sakusekoitus, se on reipas, avoin ja menneisyydestään huolimatta ystävällinen ja ihmisrakas. Muodonmuutos alakuloisesta tarhakoirasta onnelliseksi kotikoiraksi, joka pitää hellyydenosoituksista ja pitkistä kävelylenkeistä, on ollut huimaa.

Aris on sopeutunut sisäkoiran elämään niin hyvin, ettei suuremmin kaipaile ulos. Lenkiltä pojalla olisi kova kiire sisälle luiden ja ruokakupin ääreen. Aris osaakin jo nauttia pehmeästä pedistä ja laiskottelusta. Hoitopaikassaan Arikselle ei valitettavasti ole tilaa sisällä talossa ja hoitotäti joutuu surukseen viemään pojan toistuvasti ulkoaitaukseen. Noin viikon verran on Aris veljensä kanssa kuitenkin nukkunut yönsä sisällä talossa, ja yöt ovat sujuneet rauhallisesti ja ilman sisäsiisteys tai muitakaan ongelmia. Talossa Aris ei suuremmin vahdi, tai välitä ulkoa kuuluvista äänistä, vaan on hiljainen poika ja odottaa ihmisen kertovan, jos hänen panostaan tarvitaan. Pelkkä sohvanvaltaaja Aris ei kuitenkaan ole, sillä poika nauttii toiminnasta ja on erinomainen lenkkiseuralainen, Aris pitää myös autoilusta ja tutustuu avomielin uusiin asioihin.

Aris tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa ja on nöyrä poika, jolla ei ole kotihoidossa ollessaan ilmennyt mitään tarvetta pomotteluun. Aris nauttii toisten koirien seurasta niin paljon, että toivoisimme Ariksen tulevassa kodissa olevan kivaa tyttökoiraseuraa. Kastroitu Aris painaa 31 kg ja on 62 cm korkea. Kotihoidossa Aris on totuutellut pesemiseen, harjaamiseen sekä kynsien leikkuuseen ja poika ottaakin myös nämä huomionosoitukset ilomielin vastaan.

Vaikka Aris onkin kotihoidossa sopeutunut hienosti kotikoiran elämään, tulee tulevan kodin ymmärtää tausta, mistä Aris on tullut. Klichon veljekset syntyivät noin 4 vuotta sitten Vysotsk’in kaupungissa lähellä Viipuria. Ihmisten hylkäämät koirat asuivat asumattomalla tontilla 10 kuukauden ikäisiksi. Kun ihmisiin epäilevästi suhtautuvat koirat alkoivat vartioimaan aluettaan äänekkäästi haukkuen, pyysivät naapurit poliisia ampumaan koirat. Paikalliset eläintenystävät saivat kuitenkin määrätietoisen suostuttelun jälkeen poliisin säästämään pentujen hengen ja koirat vietiin Olgan tarhalle turvaan ja sosiaalistumaan. Pitkän aikaa ujot pojat pysyttelivät kaukana ihmisistä, mutta vähitellen veljekset oppivat luottamaan Olgaan ja muihin tuttuihin ihmisiin. Klichon veljekset asuivat tarhalla kolme vuotta, kunnes Viipurin Koirat yhdistys toi pojat 7.1.09 Suomeen kotihoitoon omaa kotia etsimään.Aris on kuin hiomaton timantti, joka saavuttaa täyden loistonsa vasta oman ihmisen ja kodin löydettyään.