Vanhempaa koditonta koiraa katsoessa pitäisi muistaa että kerran sekin on ollut
suloinen pallero. Lyllertänyt sisarustensa kanssa, paininut iloisena ja odottanut
tulevaa viattoman tietämättömänä. Sinä joka nyt harkitset söpöä pentua, pysähdy siis
hetkeksi Bimin kuvan kohdalle.
Bim on suurehko uros jolla on lämmin sydän. Se on varmasti ollut pentuna kuin pieni
karhunpoika, pyöreä, pehmeä, sellainen jonka jokainen lapsi haluaisi
leikkikaverikseen. Minne Bim on joutunut silloin vuosia sitten, ei ole tiedossamme.
Se mitä karhunpoika-Bim odotti pentuna ei toteutunut. Bimin kohtalona on ollut elää
kadulla ruokaa etsien. Sitä on ajettu töykeästi pois kun se on etsinyt suojaa ja
lämpöä rappukäytävistä, kodin ovi ei ole suurelle pojalle ollut avoimena.
Bim on, kuten monet katukoirat, saanut kolhun autoilijan toimesta. Kadulta
loukkaantuneena Olgakin Bimin löysi. Olga näki Bimin hienon luonteen pelottavan
ulkonäön takana, hoivasi isoa poikaa kuin lasta, ja sai taas ilon syttymään sen
silmiin. Bim on saanut tarhakuukausien aikana kokea enemmän hyvyyttä kuin kaikkina
aikaisempina vuosina. Se odottaa Olgaa tarhalle kuin nousevaa kuuta, syö siivosti
ihanat ruuat joista se on aiemmin voinut vain uneksia ja juoksee ystävineen tarhalla
kuin ei olisi ikinä kolarissa ollutkaan.
Bimin elämä on siis paremmalla mallilla kuin koskaan ennen. Talvi kuitenkin on
tulossa, ja kosteat ja kylmät ilmat ovat myrkkyä toipuvalle koiralle. Etsimme siis
Bimille omistajaa joka näkee pojan kauneuden, etsimme ihmistä joka on valmis
aloittamaan Bimin kanssa uuden elämän alusta. Aivan kuin Bim olisi vasta pieni
suloinen pentu.