Viipurin tyttö ent Hilma, nyk Hilu saapui meille alku kesästä 2006.
Ensimmäisenä iltana arasteltiin mieheni kanssa pelokasta, väsynyttä koiruutta, kissakin nosti karvat pystyyn kun huomasi tulokkaan. Ihmeeksemme seuraavan päivän aikana Hilu oli kuin kotonaan... ja tuntui kuin että tytteli olisi asunut meillä "aina".
Hilun bravuuriin kuuluu terrierille ominainen murina         ->leikkiessä on kiva murista, kisulle on kiva murista ja muuteskin!! Onneksi tutut koirat ja oma kissa "Manu" on tottunut eikä välitä rouvan murinoista pätkääkään!! Hilu ja Manu ovat hyviä kavereita keskenään. Vaikka ne ei leikikkään, mutta huolta ne pitävät toisistaan ja pusujakin ne antavat toisilleen päivittäin!!
Meille aivan täydellinen koiruus: kiltti kuin mikä, voi pitää vapaana lenkillä, antaa tehdä helposti ikäviäkin toimenpiteitä;anaalien puhdistukset,kynnen leikkuut yms....
Ja täysin sisäsiisti,ei ole jyrsinyt tai rikkonut mitään, osaa kävellä hihnassa,ylittää tien suojatietä pitkin. Paha nivelrikko toisessa takajalassakaan ei paljoa enää häiritse,paitsi kovemman rasituksen jälkeen vähän kinkkaa.. Voin hyvällä omallatunnolla suositella nivelrikkoiselle koiralle Royal Caninin mobility supporttia.. teki ihmeitä Hilullekkin!!!
Hilulta paljon terveisiä Pitkäkosken koirapuisto tapaamisessa olleille toisille koiruuksille!!!!!!!!!!!

16.12.07 Én meinannut uskoa todeksi, mutta Hilu leikki JA KUNNOLLA meidän uuden (Ken)Kentsu tulokkaamme kanssa... se ei ole oikein koskaan lähtenyt leikkiin mukaan toisten koirien kanssa kunnolla ja Hilu on meillä nyt ollut n. 1 1/2 vuotta..... Pentu teki sille tosissaan ihmeitä. Se on piristynyt, rohkeutta muihin koiriin on tullut paljon ja ihmisiinkin... Ainut että kun se välillä pääsee varastelemaan pennun ruokia, niin on vähän lihonut... että täytyy aloittaa laihdutus kuuri:) Aivan upea äitihahmo, vaikka murinamaija onkin. Vähän lellii pentua liikaa mielestäni, mutta varmasti auttaa kohottamaan sillä pennun itsetuntoa!!