Tytöt 4 kuukautta.
Nämä tyttöset on toimitettu Viipurin tarhalle Pietarista, jossa ne
värjöttelivät odottaen sitä onnenpotkua, joka veisi pienet Viipurin
kautta Suomeen omaan kotiin lämpimään, herkkupatojen ääreenTervehdys viimein Tampereen suunnalta Terin, jonka nimesin uudelleen
Natashaksi, kotoa. Nata saapui luoksemme juuri ennen uutta vuotta oltuaan
ensin kotihoidossa joulun ajan. Tyttö sulatti sydämeni heti kun hänet
ensimmäisen kerran näin! Aivan vastustamattoman suloinen karvanaama, joka
tuli heti rohkeasti tutustumaan ja suukottelemaan, joskin oli hetken
kuluttua huomattavasti kiinnostuneempi luusta kuin uudesta mahdollisesta
äidistään... :) Nyt luihin ollaan jo sen verran tottuneita, ettei niitä
tarvitse koko ajan vahtia ja järsittävää voi vielä jättää myöhemmäksikin.

Kaikki on mennyt paljon paremmin mihin olin varautunut: haukkumista ollaan
hillitty sitruunantuoksulla kun tytöt jäävät keskenään kotiin ja muita
murheita on ollut lähinnä tavaroiden riepottelu ympäri asuntoa. Mitään
kaukosäädintä mittavampaa tuhoa ei kuitenkaan ole tullut (paitsi vanhalta
nukeltani lähti ripset, mikä oli melko traagista...) Kuitenkin ottaen
huomioon tytön mahdolliset aiemmat kokemukset, on hän ollut erittäin reipas
ja sosiaalinen tapaus. Kavereita löytyi näiden oman lauman
kääpiöpinserityttöjen Olgan ja Veran lisäksi heti omasta pihapiiristä ja
läheisessä koirapuistossa voisi juosta ja painia loputtomiin. Onkin hyvä jos
puistoon tulee koko ajan uusia kavereita juoksemaan, sillä energiaa
Natashalla riittää loputtomiin, yleensä paljon kauemmin kuin muilla...

Ihmisiä kohtaan Nata on ystävällinen, mutta kyllä hän kiitettävästi hoitaa
vahtikoiran hommatkin. Ei todellakaan pelota illalla lähteä pissalenkille
tämän neidin kanssa, vaikkei kooltaan olekaan kovin suuri, reilusti alle 15
kg. Ensimmäisten tarhalla otettujen kuvien surkea  turkki on nyt paksu ja
kiiltävä. Ilokseni huomasin myös, että turkki on samalla tavalla
trimmattavissa kuin esim. snautsereilla! Nyt trimmauksen jälkeen hän vasta
hienolta näyttääkin! Niin siisti ja kiiltävä karva! Ja mikä helpotus
siivoukseen! ;)

Joitain viipurilaisia olemme täällä jo tavanneetkin, mutta toivottavasti
kevään ja  kesän myötä saamme tutustua moniin uusiin tulokkaisiin ja
tietysti muihinkin karvakuonoihin! Onnea ja rapsutuksia kaikille niille,
jotka vielä omaa kotia odottavat! Minua ei ainakaan ole tämän kultatyttösen
adoptoiminen kaduttanut hetkeäkään!

Terveisin Petra, Natasha, Olga ja Vera