Nimeni on Daru, mutta tarhalla minua kutsuttiin Tomiksi. Olen 2 vuotta vanha
ja Suomessa olen ehtinyt olemaan jo vuoden (muutin Kymenlaaksoon 7.6.07).
Ensimmäiset päivät Suomessa olin todella väsynyt ja oikeastaan vain nukuin.
Alkuväsymyksen jälkeen olenkin ollut vauhtia täynnä ja valmis seikkailuihin.
Rakastan rapsutuksia ja mielestäni kaikki ihmiset ovat ihania ja uskon
heidän ajattelevan minusta samalla tavoin. Asustelen maaseudulla mikä on
muuten ihanaa, mutta emäntäni ei anna minun juoksennella pupujen, kissojen
ja hirvien perässä. Se ei kuulemma ole sopivaa... minulle se kyllä sopisi.
Onneksi aina välillä pääsen karkuun ja silloin minua on turha houkutella
esim. makkaralla, vaan tulen kotiin kun ehdin.

Daru ja koko Darun perhe odottavat kovasti jäiden sulamista, jolloin Daru pääsee mökille meren saareen. Saaressa ei ole muita mökkejä, joten siellä Daru voi kaikessa rauhassa juosta ja peuhata, kaivaa, haistella ja komentaa merilintuja. Joutseniin Daru suhtautuu tietyllä kunnioituksella.Saaressa on turvallista ja vapaata olla. Daru pitää kahlaamisesta mutta ei halua uida, joten ei ole pelkoa karkumatkoista tai vaaraan joutumisesta. Daru ei pidä siitäkään, että ihmiset menevät uimaan ja on kovin tohkeissaan laiturilla ja komentaa uimareita ylös vedestä. Joskus Darun koiraystäväkin tulee saareen ja silloin on mukava kahlata yhdessä tai painia. Veneessä Daru matkustaa jo tottuneesti ja haluaa olla keulassa, vaikkakin tuuli käy siinä suoraan kuonoon. Koiran pelastusliivit on otettu tavaksi pukea ylle ennen lähtöä. Kun sunnuntaina tullaan takaisin kotiin, on Daru raukean väsynyt,  koska mökillä linnut herättävät Darun aikaisin eikä päiväuniakaan malteta nukkua, kun on niin paljon mukavaa tekemistä.